Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Blogi

Epäaktiivista ja satunnaista ajatusten kasaamista, purkamista ja pyörittelyä. 

 1  2  3  4  5  >
Työharjoittelu
13.02.2018 17:05 | Pammee

Ensimmäinen työharjoittelu.
Tuttu ja silti niin tuntematon kaupunki.

Pieni uupumus alkaa iskeä ja väsymyksen tuntee painoina silmien alla. Viime viikolla tein kuutena päivänä töitä, ja kyllä huomaa kropassa, että uudet paikat ja ihmiset nostavat stressitasoja. Lisäksi minulla oli paljon muuta ohjelmaa ja menemistä töiden jälkeen. Sinällään mikään ei ole huonosti; työkaverit on kivoja ja työtehtävät minulle sopivan haastavia. En ole pitkästynyt vielä kertaakaan päivän aikana. Mutta iltaisin väsyttää niin kuin olisin tehnyt koko päivän jotain fyysisesti hyvin rasittavaa. Veikkaan, tämän olevan piirre erityisherkkyydestä tai jonkinlainen ominaisuuteni.

Tällä hetkellä olen vain iloinen, että saan olla iltapäivän rauhassa yksin. Olen ymmärtänyt, että tarvitsen omaa aikaa. Toisaalta minulla on kamala ikävä avomiestäni ja koiraani. Yksin oleminen ei taida olla minua varten. Asun nimittäin keskenäni vanhassa pappilassa, joka on hulppea, pieni kartano antiikkisine huonekaluineen, mutta rehellisesti sanoen, koen olevani yksinäinen täällä. 

Huomenna on ystävänpäivä. Ja olen täällä. Yksin.

Voisin toki mennä mummolaan, jonne minut on myös useaan kertaan kutsuttu ja joka on melko lähellä, mutten viitsi mennä sinne vaivaksi. Olen kyllä käynyt siellä ja menenkin vielä moneen kertaan tässä harjoittelun aikana, mutten tahdo asua reilua kuukautta toisten nurkissa. 

Harjoittelun ja siihen liittyvien, etukäteen valmisteltavien juttujen lisäksi, minun pitäisi jaksaa tehdä pari koulujuttua. Enkä millään, en millään jaksaisi... Ensi viikolla minulla on viikko vapaata, jolloin asioita pitäisi saada oikein urakalla tehtyä...


 - Pammee | Kommentoi



Mua varten
22.01.2018 16:18 | Pammee

Mainitsin aiemmin project me:stä, jota aloitin travelers notebookiin. Tämä projekti jäi lähes lähtökuoppiinsa, koska TN ei sopinut omaan käyttööni ja projektille tarkoitettu vihko oli hankala käyttää. Bullet Journal sen sijaan on kulkenut rinnallani aktiivisessa käytössä jo elokuusta asti. Voi että rakastan bujoani <3

Huomasin viime vuoden lopulla tarvitsevani jotain project me:n tapaista itsetutkiskeluprojektia, paremmalla toteutuksella. Niinpä ostin s kokoisen nuunan, joka on suloinen pistesivuinen muistikirja. Tähän olen nyt melkein kuukauden pitänyt hyvinvointi-bujoa projektinimellä Mua varten. Joka kuukaudelle on tarkoitus valita yksi asia, johon sinä kuukautena keskityn. Nyt tammikuussa olen seurannut veden juomista ja tavoitellut kahta litraa per päivä.

Helmikuussa minulla alkaa ensimmäinen työharjoittelu, joten tulen varmaankin seuraamaan omaa jaksamistani ja panostan latautumiskeinoihin. Tämä siksi, että olen erityisherkkä introvertti ja liika ihmisten seurassa vietetty aika on sekä henkisesti että fyysisesti väsyttävää. Älkää ymmärtäkö väärin; pidän ihmisistä ja ihmisten seurasta, mutta kaipaan myös paljon omaa rauhaa.

Mua varten -projektin avulla opettelen tuntemaan itseäni sekä huolehtimaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnistani. Opettelen olemaan armollisempi itselleni ja toisaalta kanavoimaan aikani oikein, esimerkiksi opiskelemaan koneella istumisen sijaan...

Mua varten toimii Bullet Journalin kyljessä. Kalenterisivuille jää enemmän tilaa kun trackerin (eli seurantataulukot) ovat toisessa muistikirjassa.

 

Ihanaa alkanutta vuotta kaikille mahdollisille lukijoille!


 - Pammee | Kommentoi



Adventti
03.12.2017 14:24 | Pammee

Joulukortteja ja postimerkkejä.
Kummipojan lelukoira odottaa lahjapaperia ja rusettia.
Ensimmäinen adventti, eikä edes kynttilää palamassa.
Koti on täysi kaaos. Mieli vielä pahempi.
Joulurauha on pelkkä legenda aikuisen elämässä.
Inhoan jok'ikistä suunnitelmaa,
koska sinä menet kuitenkin jouluksi äitisi luo
ja minä menen omani.


 - Pammee | Kommentoi



Writer tag
23.10.2017 13:40 | Pammee

Unisiipi haastoi minut Writer tagiin, eli vastaamaan hänen keksimiinsä kysymyksiin, jotka koskevat kirjoittamista ja kirjoitettuja tekstejä. En tosin ole kirjoittanut pitkään aikaan mitään luovaa, enkä oikeastaan koskaan ole omaksunut itselleni mitään kirjoittajan identiteettiä... Mutta katsotaan mitä saan vastattua näihin.

 

1. Kuinka pitkään olet kirjoittanut?

Aina? Tai ainakin niin kauan kuin muistan. Olen aina tykännyt kirjoittaa tarinoita, ja peruskoulussa äidinkielen tunnit olivat suosikkejani. Löydettyäni tieni reippaat kymmenen vuotta sitten suntuubin intouduin kirjoittamaan erilaisilla tarinasivustoilla; hoitotarinoita kao- ja neohoitoloihin, virtuaalikenneleihin ja -talleihin sekä sisäoppilaitoksiin ynnä muihin. Pian mukaan tulivat myös roolipelit, joilla on yhä paikka sydämessäni, vaikken enää edes pelaa missään. 

2. Mistä ensimmäinen tarinasi kertoi?

Tätä en kyllä muista. Muistan hyvin epämääräisiä pätkiä tarinoista, joita olen kirjoittanut ala-asteella ja yläasteella, mutten osaa nimetä yhtäkään ensimmäisekseni. En tiedä onko mitään lapsuusajan kirjoitelmia tallessa.

3. Miksi kirjoitat?

Hengittääkseni. Toki voin sanoa, että kirjoitan myös siksi, että pidän kirjoittamisesta ja että se on mukavaa ajanvietettä. Mutta kaikkein syvin syy kirjoittamiselleni on selviytyminen. Tai on ollut. Tähän astisen elämäni vaikeimmat vuodet sijoittuvat yläasteikään, ja silloin kirjoitin ehdottomasti eniten. Olenkin joskus aiemminkin sanonut, että kirjoittaminen on minulle henkireikä; se oli ainut keino sanoittaa pahaa oloa ja laittaa tunteita lauseiksi. Nyttemmin opettelen kirjoittamaan myös hyvistä fiiliksistä ja onnellisista asioista, siinä tällä blogilla on merkityksensä. 
Kirjoittaminen on minulle terapiaa. 

4. Mitä mieltä perheesi/ystäväsi ovat kirjoitusharrastuksestasi?

En tiedä, koska he eivät tiedä. Kirjoittaminen ei tosin taida olla minulle varsinainen harrastus, koska kirjoitan todella epäsäännöllisesti ja vähän. Kirjoitan lähinnä itseäni varten ja koen hieman ahdistavaksi, jos joku tuttu lukee kirjoituksiani. 

5. Valmisteletko tarinoitasi ja jos niin miten?

En saa useinkaan valmiiksi niitä tarinoita, joita valmistelen... Joskus listaan alkuun tarinaan liittyviä asioita, kuten teema, henkilöt, tapahtumien kulku jne. Kirjoitan kuitenkin useimmiten ja mieluiten ajatusvirtaa, jota sitten muokkaan yöunien jälkeen. Jotkut tarinaideat kyllä ehtivät pyöriä mielessäni useammankin päivän, ennen kuin saan kirjoitettua niitä ylös. 

6. Onko sinulla kirjoitusaikataulua? Jos niin minkälainen se on ja jos ei niin miksi?

Ei ole. En ole ikinä osannut aikatauluttaa, koska kirjoitan tunnepohjalta tai silloin kun haluan. En osaa aikatauluttaa edes opiskelujani...

7. Mistä saat inspiraatiota?

Tosielämästä ja kaikesta mitä näen ja kuulen. Jos inspiraatiota pitää ruokkia, niin turvaudun musiikkiin ja erilaisiin kuvapankkeihin. 

8. Esittele suosikkisi omista hahmoistasi

Suosikkihahmoni on itse asiassa roolipelihahmo. Tai ehkei suosikki nyt ole oikea sana, koska pidän monista hahmoistani ja jokainen on omalla tavallaan erityinen, mutta tämän hahmon valitsin esiteltäväksi siksi, että hän on ollut ehkä merkittävin hahmo oman (henkisen) kehitykseni kannalta. Hän on siis susinaaras, Tuikku, joka on yksi vanhimpia hahmojani rakkaassa susiroolipelissäni Suden Katseessa (2013-2017).

Valitsin Tuikun esiteltäväksi, koska tämä hahmo on tullut kaikista lähimmäksi omaa ihoani ja peilannut oman elämäni ongelmia melko tarkastikin. Näin jälkikäteen mietittynä Tuikku oli oman pahan oloni ruumiillistuma, sijaiskärsijäni monissa asioissa ja keino purkaa ajatuksiani. Tämän hahmon elämän vedin liioitellusti mahdollisimman kurjaksi ja kaikki asiat menivät päin kuusia: hän ei saanut rakastamaansa urosta, vaan päätyi sattumien kautta toisen uroksen kumppaniksi, hän ei osannut iloita kahdesta terveestä pennustaan, vaan suri syvästi yhtä kuollutta, lopulta Tuikku hukuttautui kävelemällä heikoille jäille. Tuikun kuolema jäi omaan elämääni vahvasti symboliseen merkitykseen uuden sivun kääntymisenä. Omassa elämässäni asiat alkoivat mennä paremmin, joten oli luontevaa päästää irti Tuikusta. 

9. Paras saamasi kirjoitusneuvo?

Ukki sanoi joskus, että kirjoita heti ylös kaikki mieleen tulevat ideat. Tätä olen osittain toteuttanut kännykän muistioon ja lisäksi minusta on kasvanut parantumaton lista- ja kalenteri-ihminen. Mikään ei pysy järjestyksessä, ellei se ole kirjoitettuna ylös jonnekin.

10. Unelmasi kirjoittajana?

Unelmani eivät suuntaa kirjoittamiseen, eli ei ole.

11. Paljasta jotain tulevista suunnitelmistasi kirjoituksen saralla

Voisin koittaa ryhdistäytyä kirjoittamisen suhteen. Minulla on yksi tarinaidea, joka on muhinut jo monta kuukautta odottaen omaa aikaansa. Voi tosin olla, että tämä jääkin vain ajatukseksi. 


 - Pammee | Kommentit (1)Kommentoi



Project me
13.10.2017 17:46 | Pammee

Aion aloittaa projektin, jonka tarkoituksena on oppia tuntemaan itseäniä ja tunteitani. Ostin itselleni travelers notebookin (TN) ja pyhitin sieltä yhden vihon tätä projektia varten. En tosin vielä ihan tiedä, miten tulen projekia toteuttamaan ja millaisia asioita vihkoon kirjoitan, mutta aika näyttää. Aloitin sillä, että kirjoitin ylös itsessäni kehitettäviä asioita. Seuraavaksi alan varmaankin työstämään niitä.

Menen ensi kevättalvena harjoitteluun. Olin rohkea ja soitin, vaikka inhoan virallisia puheluita. Jouduin itse asiassa soittamaan monta kertaa, koska asioiden sopimisen kanssa oli hieman säätöä. Lopputulemana kuitenkin pääsen harjoitteluun haluamaani paikkaan, omille synnyinseuduilleni. 

Muitakin ilon aiheita on. Meillä oli vuosipäivä <3 Kävelimme tutulle lintutornille pitkästä aikaa ja puhuimme, ihan arkisia asioita, mutta tärkeää oli pysähtyä hetkeksi toistemme seuraan ja syliin. 

Lisäksi olen innoissani eräästä koulun projekstista. Pääsin ensimmäistä kertaa vastuuseen omasta pienryhmästäni, mikä on kutkuttelevan kivaa. Uskon, että tästä tulee hyvä juttu. 


 - Pammee | Kommentoi
 1  2  3  4  5  >



RSS

©2018 KENSINGTON - suntuubi.com